Odotuksentäyteiset budjettiajat
Ennustelaitokset korottavat kasvuennusteitaan. Pyörät alkavat taas pyöriä nopeammin Suomessa ja Euroopassa. Länsi-Turunmaan työttömyys on alhainen ja teollisuutemme on vakaa, mutta telakkateollisuuden ongelmat ovat paikallisesti kuitenkin todellinen uhka Länsi-Turunmaalle, olemme vahvasti kytköksissä koko Turun seudun talouteen.
Kunnissa valmistellaan parhaillaan tulevan vuoden talousarvioita. Talouden piristyminen lisää luonnollisesti odotuksia verotuloja kohtaan; kysymys kuuluukin, miltä lopullinen totuus tulee näyttämään. Olemme Länsi-Turunmaalla onnistuneet saamaan menojen kasvun lukuihin, jotka alittavat selvästi maan keskiarvon, vuonna 2009 menot nousivat 2,16 % ja tänä vuonna 1,65 %. Tämä on aivan välttämätöntä, koska meidän on jo nyt valmistauduttava siihen, että kolmelle vuodelle jakautuva yhteensä 7,4 miljoonan euron yhdistymisavustus loppuu vuonna 2012. Tuohon mennessä meidän on päästävä ns. normaalitasolle. Taloutemme on tällä hetkellä tasapainossa, mutta meillä ei todellakaan ole sellaista ylijäämää, johon voisimme turvautua, jos ja kun ajat jälleen heikkenevät.
Uskottavan ja oikean viestin esille saaminen on näinä aikoina vaikeaa. Kaupungilla menee toki suhteellisen hyvin, mutta pelivaraa ei ole uusille palvelumuodoille ja uusille panostuksille. Budjettiaikoina esiin nousee kuitenkin aina monenlaisia ehdotuksia palveluiden lisäämisestä, uusista investoinneista ja muista hyvistä asioista heti kun taloudellisesti ei olla aivan veitsi kurkulla.
Meillä on täysi työ pysyä kohtuullisissa kuluissa jo nykyisen, ja väittäisin että hyvän, palvelutason kanssa. Meidän on jatkuvasti tehostettava kaupungin toimintaa, jotta voimme tasapainottaa salakavalankin kustannusten nousun, joka kaikista valtion uudistuksista seuraa. Kaikille pitäisi olla melko ilmeistä, että meillä ei ole mahdollisuutta enää uusiin velvoitteisiin, kuinka tukemisen arvoisia ja kannatettavia ne sitten ovatkin.
Ei ole mukavaa olla poliitikko tai vastuullinen virkamies, kun ei pysty lisäämään hyvinvoinnin resursseja kotikaupungissaan.
Se ei vähennä viisaiden päättäjien ja johdon merkitystä, päinvastoin. Priorisointikeskustelut ja päätökset ovat vähintään yhtä tärkeitä jaettaessa vähästä kuin silloin, kun resurssit ovat runsaammat.
Kunnissa valmistellaan parhaillaan tulevan vuoden talousarvioita. Talouden piristyminen lisää luonnollisesti odotuksia verotuloja kohtaan; kysymys kuuluukin, miltä lopullinen totuus tulee näyttämään. Olemme Länsi-Turunmaalla onnistuneet saamaan menojen kasvun lukuihin, jotka alittavat selvästi maan keskiarvon, vuonna 2009 menot nousivat 2,16 % ja tänä vuonna 1,65 %. Tämä on aivan välttämätöntä, koska meidän on jo nyt valmistauduttava siihen, että kolmelle vuodelle jakautuva yhteensä 7,4 miljoonan euron yhdistymisavustus loppuu vuonna 2012. Tuohon mennessä meidän on päästävä ns. normaalitasolle. Taloutemme on tällä hetkellä tasapainossa, mutta meillä ei todellakaan ole sellaista ylijäämää, johon voisimme turvautua, jos ja kun ajat jälleen heikkenevät.
Uskottavan ja oikean viestin esille saaminen on näinä aikoina vaikeaa. Kaupungilla menee toki suhteellisen hyvin, mutta pelivaraa ei ole uusille palvelumuodoille ja uusille panostuksille. Budjettiaikoina esiin nousee kuitenkin aina monenlaisia ehdotuksia palveluiden lisäämisestä, uusista investoinneista ja muista hyvistä asioista heti kun taloudellisesti ei olla aivan veitsi kurkulla.
Meillä on täysi työ pysyä kohtuullisissa kuluissa jo nykyisen, ja väittäisin että hyvän, palvelutason kanssa. Meidän on jatkuvasti tehostettava kaupungin toimintaa, jotta voimme tasapainottaa salakavalankin kustannusten nousun, joka kaikista valtion uudistuksista seuraa. Kaikille pitäisi olla melko ilmeistä, että meillä ei ole mahdollisuutta enää uusiin velvoitteisiin, kuinka tukemisen arvoisia ja kannatettavia ne sitten ovatkin.
Ei ole mukavaa olla poliitikko tai vastuullinen virkamies, kun ei pysty lisäämään hyvinvoinnin resursseja kotikaupungissaan.
Se ei vähennä viisaiden päättäjien ja johdon merkitystä, päinvastoin. Priorisointikeskustelut ja päätökset ovat vähintään yhtä tärkeitä jaettaessa vähästä kuin silloin, kun resurssit ovat runsaammat.
Kommentteja (0)
Kommentoi
