Mene sisältöön



Kylät Iniössä -info

keistiösegling.jpg



JUMON SAARI, PORTTI INIÖÖN

Jumon saarta voi hyvästä syystä pitää porttina Iniöön. Saaren pohjoiskärjessä sijaitsevasta Kannvikin satamasta liikennöivät yhteysalukset niin Kustaviin (M/S Aura) kuin Iniön ulommille saarillekin (M/S Satava). Noin neljä kilometriä pitkän saaren toisessa päässä liikennöivä lautta (M/S Vikare) puolestaan muodostaa toimivan yhteyden Jumosta Iniölandetiin - saarelle, jolla Iniön kirkonkylä palveluineen sijaitsee.

Jumo on paljon muutakin kuin portti tai satama. Saaren läpi kulkevan päätien molemmin puolin avautuu hienoja maisemia: kallioisia saaristometsiä, pähkinälehtoja, niittyjä ja viljeltyjä peltoja. Päätieltä kyläkeskustaan poikkeava punasorainen kylätie vie kulkijan keskelle vanhan ajan saaristomiljöötä. Kylänraitilla sekä kylänrannassa vanhat puutalot ja venevajat huokuvat kalastajakylän historiaa. Tästä historiasta kertovia esineitä on myös koottu kylänrannassa sijaitsevaan kylämuseoon.

Jumon kylänrannassa on kylän asukkaiden ja kesäasukkaiden venepaikkojen lisäksi kauniin kallion kupeessa kaksikin laituria, joista on hyvä pulahtaa uimaan. Kallion huipulla maisemaa vartioi juhannussalko, jonka koristelu ja nostaminen kokoaa kylänväen ja kesäasukkaat yhteen juhannusaattona. Juhannussalon tuntumassa on pieni tanssilava. Vireästi toimiva kylätoimikunta järjestää vuoden mittaan usein muutakin ohjelmaa, esimerkiksi  Jumo-päivän vaihtelevin teemoin.

Ympärivuotisia Jumolaisia on tällä hetkellä noin 50. Kesällä väkimäärä moninkertaistuu osavuosiasukkaiden myötä. Myös saaristomatkaajista moni jää saarelle yöpymään jossakin Jumon tunnelmallisista kesämajataloista tai yöpymismökeistä. Aamiaismajoituspaikkojen ohella pikaisempaa pysähdystä ajatellen saarella palvelee kesäkaudella myös Cafe Alppila. Jos reitti kulkee Jumon Kannvikista Kustavin suuntaan mantereelle, on M/S Auran lähtöä odotellessa hyvä tilaisuus pulahtaa uimaan Kannvikin sataman viereisellä Iniön virallisella uimapaikalla.


åsa5 057.jpg


PERUSTIEDOT KEISTIÖSTÄ

Tiedot on koonnut Keistiön kylätoimikunnan opintopiiri tammikuussa 2017.

Keistiö mainitaan ainakin jo vuonna 1540 Kustaa Vaasan maakirjassa eli veroluettelossa. Tuohon aikaan kylässä oli seitsemän tilaa, tätä nykyä niitä on kuusi: Braskas, Brusis, Håkans, Klemets, Knuts ja Sutars.

Keistiö on muodoltaan rykelmäkylä, ja isojako toimitettiin kylässä vuonna 1875. Pinta-alaltaan Keistiö on Iniön kaikista kylistä suurin, noin 1011 hehtaaria. Kylässä on noin 3,9 km ajokelpoista yleistä tietä. Vuonna 2012 Keistiön tiet saivat viralliset osoiteviitat.

Keistiössä asuu tällä hetkellä vakituisesti 32 henkilöä. Heistä 25 puhuu äidinkielenään ruotsia ja 7 suomea. Kylässä toimii kylätoimikunta, metsästysseura ja kalastuskunta.

Kylässä on myös useita lomamökkejä ja paljon osa-aikaisia asukkaita, jotka osallistuvat aktiivisesti kylän sosiaaliseen elämään.

Palvelut: Pitopalvelua tarjoava Lolas Service sekä Lolas Taxi. Mökkien vuokrausta ja vierassatama, jossa mm. sauna, suihku ja pyykinpesukone. Luontokuvaaja Janne Gröning. Jätepiste. Pienveneiden lasku- ja nostoluiska. Tievalaistus. Keistiön kansakoulu kokoontumistilana. Tieyhteys maantielautalla Dalenista. Odotuskoppi ja ilmoitustaulu lauttapaikalla.

Nähtävyydet: Keistiön koulumuseo. Juhannussalko, tuulimylly ja Keistiön paviljonki juhannuskalliolla Midsommarbergetillä. Tomtekullenin jatulintarha. Sisäjärvi Friskan.

Tapahtumat: Juhannussalon koristelu juhannusaattona. Keistiö-päivä juhannuksen jälkeisenä lauantaina. Muinaistulien markkinat elokuun viimeisenä lauantaina. Vähintään yksi vuosittain toteutettava musiikkitapahtuma: yhteislaulutapahtuma ja/tai konsertti.


 

 

12.6 051.JPG

vatten 013.jpg


PERUSTIEDOT KOLKOSTA

Kiireinen rengastieturisti tuskin pistäytyy Kolkon saarelle, mutta tämä luonnonkaunis saari on varmasti elämys kauemmin saaristossa viipyvälle. Täällä asustaa nykyään vain kymmenkunta vakituista asukasta, mutta kesäasukkaita on sitäkin enemmän.

Saarella on oma historiansa kerrottavana. Kolkon pohjoisosassa (Furuholm) työslenteli vielä 19O0-luvun alussa kivenhakkaajia ja Kolkossa louhittuja katukiviä vietiin Turkuun, Tallinnaan ja Riikaan.

Kolkon kylä, joka sijaitsee etelämpänä, koostuu neljästä eri tilasta (Markus, Pellos, Mickels ja Mårtis)" Mårtis-tilan päärakennus on tämän saaren vanhin talo; ainoa joka ei tuhoutunut suurpalossa 1861.

Kyläsatamassa (Norrbro) pystytetään joka vuosi saaren juhannussalko, joka juhannusaattona koristellaan kukkaseppelein ja lehtiköynnöksin. Vanhasta kalasatamasta (Österviken) ei valitettavasti ole enää paljoakaan jäljellä.

Kolkon kylästä käsin voi nähdä kirkon Norrbyssä ja Jumo on asutuista saarista lähinnä, sinne on paikoin vain sata metriä.


Paraisten kaupunki, Iniön kunta-alue

Palvelut ja yritykset


Tulosta
Jaa |
Sivun alkuun