Mene sisältöön


Historia

 

Nauvon kunta-alue on osa ainutlaatuista Turunmaan saaristoa. Nauvon kokonaispinta-ala on 1 250 km2, josta maapinta-alaa on 243,9 km2.

Kunnanosa muodostuu kahdesta pääsaaresta, Storlandetista ja Lillandetista, ja paristakymmenestä muusta suuremmasta saaresta. Yhteensä saaria ja luotoja on noin 3 000. 

Nauvo on vanha pitäjä, josta ensimmäinen kirjallinen maininta on vuodelta 1395. Nauvon pitäjän nimi kirjoitettiin tuolloin muodossa Nave, Naw ja Nawe, kun se vuonna 1540 kirjoitettiin Naau, Naffu ja Naw. Kahden pääsaaren niminä mainitaan Stoor-Nawo ja Lill-Nawo, jotka nykyisin siis ovat Storlandet ja Lillandet. Suomenkielisessä puheessa saaria kutsutaan vielä nykyäänkin Isoksi-Nauvoksi ja Pikku-Nauvoksi. 

Nauvon harmaakivikirkko on rakennettu 1400-luvun alussa ja se on pyhitetty Pyhälle Olaville. Portti tai porttihuone rakennettiin vuonna 1767. Kirkon kauniit, vuonna 1791 hankitut Schwan-urut ovat edelleen käytössä.

Nagu kyrka vinter.jpgNagu kyrka sommar.jpg

 

Nauvon kirkko talvi- ja kesäasussa


Nötön kirkko, Abrahamin kappeli, vihittiin käyttöön 2.7.1757. Saarella oli sitä ennen ollut kaksi kappelia.

Seilin hospitaalikirkko rakennettiin vuosina 1733–1734. Paikalla sijaitsi aikaisemmin Pyhän Yrjön kappeli, joka oli siirretty Turusta ja pystytetty uudelleen Seiliin vuonna 1624. 

Vielä viime vuosisadan alussa merenkulku oli Nauvon tärkein elinkeino, pikku hiljaa tämän aseman veivät kuitenkin maa- ja metsätalous sekä kalastus. Myöhempinä aikoina matkailusta on kehittynyt huomattava elinkeino, kuten myös pienimuotoisesta teollisuustoiminnasta.  

Tulosta
Jaa |
Sivun alkuun