Mene sisältöön


Historia

paraisten kirkko.jpg

Historiallisesti nähtynä Parainen on osa sitä kulttuuriseutua, joka ulottui Mälarinlaaksosta ja Tukholmasta Viipuriin ja jonka eteläisiä osia olivat Gotlanti ja Viro.

Paraisilta on löydetty muutamia kivikaudelta peräisin olevia esineitä ja pronssikaudelta olevia hautakumpuja. Pysyvää asutusta Paraisilla on ollut 1000- tai 1100-luvulta saakka, näin uskotaan. 

Paraisten harmaakivikirkko 1300-luvulta
Kaunis harmaakivikirkko on 1300-luvulta ja se on luultavasti korvannut vanhemman puukirkon. Asutus keskittyi kirkon alapuolella olevaan rantaan viettävään rinteeseen. Tätä aluetta kutsutaan nykyisin Vanhaksi Malmiksi.

"Vanha Malmi"
Kanava (n.s. "suntti") oli niihin aikoihin luonnollinen purjehdusväylä pohjois-eteläsuunnassa ja "Vanhalle Malmille" kerääntyi erilaisia käsityönharjoittajia. Myöskin salakrouvit olivat tavallisia ja varmasti löytyi myös jonkin verran "irtolaisia". Parainen oli keskiajalla tärkeä kauppapaikka. Kustaa Vaasa kielsi kaupanteon vuonna 1531.

Kuitian kartano
Flemingien suku rakennutti 1400-luvulla Kuitian linnan. Mm. Erik Fleming, joka oli johtavia miehiä Suomessa ja kuului Kustaa Vaasan lähipiiriin, syntyi ja asui Kuitiassa.

Elinkeinot
Maanviljelyksen ja kalastuksen ohella kalkinpoltosta muodostui tärkeä sivuelinkeino, josta paikkakunnan talonpojat saivat tuloja, merenkulkijat kuljettivat kalkkia ja kansalla oli töitä.

Paraisten purjelaivasto oli niihin aikoihin melkoinen, koska oli luonnollista kuljettaa tavaroita vesiteitse.

Mainittakoon, että Kustaa Vaasa antoi laivata kalkkia Paraisilta Tukholmaan.

Paraislainen
1880-luvulla julkaistuissa matkakuvauksissa paraislaiset kuvaillaan "sisämaan asukkaiden ja saaristolaisten välimuodoksi, jotka ovat tunnettuja käräjöintihalustaan". He käräjöivät mitättömistä asioista, veräjistä, silloista ja pienistä maatilkuista.

Sanottiin myös, että paraislaiset "olivat enemmän kauppiaita kuin vastaavat suomenkieliset". Miellyttävä piirre oli, että he arvostivat vapautta ja riippumattomuutta ja olivat omanarvontuntoisia.

Kauppamiehet
Historiankirjoista ilmenee, että paraislaiset kautta aikojen ovat olleet taitavia kauppamiehiä, olipa kysymyksessä Paraisilla kudottu kangas, piparkakut tai kalkki.

1898 perustettiin Paraisten Kalkkivuori Osakeyhtiö mm. erään talonpojan toimesta, joka tajusi suurteollisuuden edut. Paraisten Kalkkivuoren kehittyminen nykyiseksi Partekin teollisuuskonserniksi on merkinnyt paljon paikkakunnalle.
Saatiin kiinteä maantieyhteys Turkuun ja paikkakunta kehittyi. Teollistumisen myötä tänne muutti uusia asukkaita ja hyvinvointi lisääntyi.

Parainen ei ollut enää Magerstan, joksi sitä oli kansan suussa kutsuttu. Vuonna 1977 Paraisista tuli kaupunki.



Tulosta
Jaa |
Sivun alkuun