Kulttuuripalkinnot

Paraisten kaupungin kulttuuripalkinto

1. Kulttuuripalkinto voidaan antaa yksityisille henkilölle tai muille yhteisölle, jotka ovat merkittävällä tavalla toimineet Paraisten kulttuurielämän hyväksi.

2. Kulttuuripalkinto voidaan jakaa vuosittain kulttuurilautakunnan talousarvion puitteissa.

3. Kulttuurilautakunnan jäsenet voivat lokakuun aikana esittää kirjallisia ehdotuksia kulttuuripalkinnon saajaksi perusteluineen.

4. Kulttuurilautakunta valitsee kulttuuripalkinnon saajan ja päätöksen tulee olla yksimielinen.

5. Kulttuurilautakunta päättää kulttuuripalkinnon rahallisesta arvosta.

6. Kulttuurilautakunta päättää palkinnon luovutustilaisuudesta.

Kulttuuripalkinnon ovat saaneet:

1994 Egil Essén
1995 Eivor ”Skini” Sihvonen
1996 Rowlit-festivaalin taustaryhmä
1997 Walter Johansson
1998 Hannu Wuorela
1999 Raili Grönblom ja Margareta Sjöholm
2000 Riddo Ridberg
2001 Berit ja Sture Sirén
2002 Boundbirsn’s vänner rf
2003 Ami Taulio
2004 Karl-Gustav Laurén
2005 Liisa Ake-Helariutta
2006 Pargas svenska pensionärer r.f. ja koreografi Maire Alho
2007 Kurt-Erik Långbacka
2008  Anders Helenius ja Samuel Karlsson

Länsi-turunmaan kaupungin kulttuuripalkinnon ovat saaneet:

2009 Mona Hemmer och Rea Åkerfelt

2010 Solveig Ekholm

2011 Opettajat "Joka koulu soi"-tapahtuman takana

Länsi-turunmaan kaupungin kulttuuripalkinto menee tänä vuonna Paraisilla Joka koulu soi -tapahtumaa kehittäneille opettajille. Paraisilla sijaitsevien suomenkielisten alakoulujen ja suomenkielisen yläkoulun oppilaat kokoontuvat vuosittain, aina keväisin, yhteiseen tapahtumaan, jossa oppilaat ovat saaneet esittää musiikkia ja viime vuosina aikana myös tanssia.

Tapahtuman taustalla ovat vaikuttaneet luokanopettajat Hanna Kostiainen ja Heli Hytönen Koivuhaan koulusta, Minna Kuvaja, Kirsimari Pohjanheimo ja Liisa Perttula Nilsbyn koulusta sekä musiikinopettaja Irma-Leena Gerdes Paraistenseudun koulusta. Esityksiin on osallistunut vuosittain yhteensä noin 140 oppilasta.

Joka koulu soi on järjestetty jo kuusi kertaa; ensimmäisinä vuosina esiintyjät kiersivät esiintymässä toisilleen eri kouluissa, mutta viimeksi kuluneen parin vuoden aikana Joka koulu soi on järjestetty kulttuurisalissa.  Tällainen järjestely on mahdollistanut kahden iltakonsertin ja useamman päiväkonsertin järjestämisen oppilaille, niin että miltei kaikki Paraisten koululaiset näkevät esitykset.

Tapahtumaa edeltää suuri määrä valmistelevaa työtä, osan työstä muodostaa musiikkiesitysten opettaminen koulussa ja kerhoissa. Opettajat pitävät yhden kerhotunnin viikossa ohjelman harjoittelemista varten ja esityksen nähneet käsittävät hyvin, että opettajat käyttävät paljon enemmän aikaa ohjelman harjoittelemiseen oppilaiden kanssa. Esityksen kokoaminen eri numeroista yhdeksi kokonaisuudeksi vaatii sekin paljon suunnittelua. Esityksen laadusta ei tingitä, siksi sekä valoissa että äänentoistossa käytetään ammattilaisia.

Joka koulu soi järjestetään seuraavan kerran 9.–10.5.2012.

Kulttuurilautakunta haluaa osoittaa huomiota Joka koulu soi -tapahtuman taustalla vaikuttaville opettajille ja kiittää heitä siitä työstä, jota he tekevät sekä koulussa että vapaa-ajallaan lasten ja nuorten musiikin harrastamisen ja esittämisen mahdollistamiseksi. Hienompaa lahjaa ei olekaan kuin opettaja, joka innostaa oppilaitaan antaen näille mukavia muistoja ja tuoden hieman juhlan tuntua kouluaikaan.

Palkinto jaettiin Itsenäisyyspäivän juhlissa kaupungintalolla 6.12 2011.

Kotiseutupalkinto rainer fagerlundin muistoksi

Rainer Fagerlundin muistoksi perustettiin kotiseutupalkinto vuonna 2005. Paraisten kaupungin kulttuurilautakunta myöntää palkinnon ja päättää sen myöntämistiheydestä. Palkinto voidaan luovuttaa kotiseututyön, kotiseutututkimuksen tai kotiseutua ja Paraisten historiaa koskevan tiedon levittämisen puolesta tehdystä työstä. Palkinto on jaettu tähän mennessä kolmesti.

Palkinnon ovat saaneet seuraavat henkilöt:

2005 Göran Silander

2007 Marita ja Arndt Reuter

2009 Olof Nordström

2010 Olle ja Pia-Gunn Anckar

2011 Göran Grönroos

Rainer Fagerlundin muistoksi perustettu kotiseutupalkinto myönnetään Göran Grönroosille

Göran Grönroos on suuri kulttuuri- ja kotiseutuaktivisti Paraisilla. Hän toimi Pargas Hembygdsförening rf:n puheenjohtajana ja taloudenhoitajana vuosina 1998–2006 ja toimii edelleen yhdistyksen taloudenhoitajana.

Hän toi mukaan yhdistykseen pankkimiehen osaamisensa ja rakensi yhdistyksen taloudelle sellaisen pohjan, joka mahdollisti toiminnan ammattimaisuuden ja ylipäänsä toiminnan aktivoitumisen. Göran Grönroos uskaltaa ryhtyä hankkeisiin, jotka ovat pitäneet sisällään taloudellisia riskejä, mutta jotka ovat samalla antaneet Kotiseutumuseolle ja Teollisuusmuseolle uutta nostetta, uusia toimintamuotoja tai uutta sisältöä. Hänen aikanaan on mm. rakennettu Teollisuusmuseon geologinen näyttely ja luotu museokauppa, ja tänä vuonna Paraisten kotiseutumuseon yhteyteen on rakennettu varastorakennus. Kotiseutuyhdistykset tarvitsevat tällaisia ihmisiä; ihmisiä, jotka uskaltavat ja ennen kaikkea haluavat kehittää toimintaa.

Göran Grönroos on osallistunut kotiseutuyhdistyksen julkaisusarjan julkaisemiseen ja hän on myös toimittanut useita sarjan julkaisuista, kuten esim. Strörön från Holmo, Pargasbarn i krig och fred ja Liisa Ake-Helariutan kirjoittaman kirjan Karjalan Koivistolta Vanhalle Malmille.

Tämän lisäksi Göran Grönroos on kirjoittanut mm. seuraavien tahojen historiikit: Pargas Manskör, Pargas Amatörorkester, Paraisten Sotaveteraanit ja SPR:n Paraisten osasto. Parhaillaan Göran Grönroos tekee töitä jatko-osan saamiseksi Paraisten historialle.

Kulttuurilautakunta haluaa palkinnon myötä osoittaa arvostuksensa Göran Grönroosin Paraisilla tekemää kotiseututyötä kohtaan.

Palkinto jaettiin Itsenäisyyspäivän juhlissa kaupungintalolla 6.12 2011.

Paraisten kotiseutupalkinto

Paraisten kaupunki koostuu viidestä entisestä kunnasta, ja kaikki kantavat ylvästä historiaansa ja kotiseututunnettaan. Myös entisten kuntien osilla, kuten yksittäisillä kylillä ja saarilla on oma historiansa, jolle antavat leimansa seudulla asuneet ja siellä vaikuttaneet ihmiset sekä eläimisen entiset ja nykyiset ulkoiset edellykset.

Palkinnon tarkoituksen tulee erottua selkeästi yleisestä kulttuuripalkinnosta, joka myönnetään toimimisesta seudun kulttuurielämän hyväksi. Kotiseutupalkinto on tarkoitus myöntää toimimisesta historian ja kulttuuriympäristön hyväksi.

Palkinto annetaan merkittävästä Paraisten paikallisen historian ja kulttuuriympäristön hyväksi tehdystä työstä. Palkinto voidaan myööntää yksittäiselle henkilölle, ryhmälle tai yhdistykselle.

Kulttuurilautakunta valitsee palkinnonsaajan ja päättää palkinnon suuruudesta. Palkinto jaetaan kulttuurilautakunnan päättämin aikavälein.

2010 Bernt Mårtensson

2011 Tuulikki Wahe-Rohrbach

Paraisten kaupungin kotiseutupalkinto myönnetään Tuulikki Wahe-Rohrbachille

Tuulikki Wahe-Rohrbach omistaa Korppoon kartanon. Korppoon kartanon päärakennus valmistui vuonna 1805, sen suunnitteli arkkitehti Carlos Bassi ja sillä on keskeinen asema Suomen arkkitehtuurihistoriassa. Korppoon kirkonkylässä sijaitseva kirkkaan vaaleanpunainen kartanorakennus on helmi, jota omistaja vaalii taidolla ja kunnioituksella.

Tuulikki Wahe-Rohrbach aloitti 1980-luvulla päärakennuksen kunnostamisen päätettyään asettua asumaan kartanoon. Ensimmäinen kerros toimii hänen ja hänen perheensä yksityiskotina ja rakennuksen toista kerrosta käytetään juhlakerroksena. Juhlakerros on restauroitu mahdollisimman uskollisesti alkuperäiseen asuunsa ja sitä voi vuokrata konferensseja, juhlia ja muita tilaisuuksia varten. Juhlakerroksessa pidetään mm. Sibelius Korppoossa ja Korpo Sea Jazz -festivaalien järjestämiä konsertteja.

Sisätilojen restaurointi aloitettiin kartoituksen tekemisellä 1990, minkä jälkeen työtä on jatkettu konservaattori Raimo Alakärpän johdolla. Vuosien mittaan Museovirasto on tukenut työtä myöntämällä pieniä avustuksia, mutta omaa rahaa on jouduttu panostamaan runsaasti, ”koska työtä ei voi jättää tekemättä”, kuten Tuulikki Wahe-Rohrbach on itse todennut. Hänelle kartanon kunnostaminen on sekä moraalinen että kulttuurinen velvoite. Korppoon kartano on ollut saman suvun omistuksessa jo yli 100 vuoden ajan.

Tuulikki Wahe-Rohrbach on ammatiltaan lääkäri (LL), mutta yhtä lailla myös maalipensseli ja vasara pysyvät hänellä hyvin kädessä. Hän on mm. toiminut konservaattorin apuna työn aikana. Kartanoon kuuluu runsaasti muitakin rakennuksia päärakennuksen lisäksi, ja koska kaikki rakennukset on pidettävä hyvässä kunnossa, on helppo ymmärtää, ettei kartanon emännällä ole ongelmia keksiä itselleen tekemistä vapaa-aikanaan.

Paraisten kaupungin kulttuurilautakunta haluaa kotiseutupalkinnolla osoittaa huomiota Tuulikki Wahe-Rohrbachille työpanoksesta, jonka hän on tehnyt Suomen arkkitehtuurihistorian yhden virstanpylvään säilyttämiseksi ja restauroimiseksi. Korppoon kartano on oikea helmi kaikille Paraisten asukkaille ja Korppoon kirkonkylällä kävijöille.

Palkinto jaettiin Itsenäisyyspäivän juhlissa kaupungintalolla 6.12 2011.