Mene sisältöön


Ajankohtaista

Aaro25082014 067.JPG
filosofian tohtori Aaro Harju

Itsenäisyyspäivän puhe Paraisilla 6.12.2018

Arvoisat juhlavieraat – Bästa festdeltagare

Sivistys on ihmisenä olemista ja ihmiseksi kasvamista. Se on tietoja, taitoja, arvoja, identiteettiä, traditiota ja ennen muuta elämän taitoa. Se on kulttuuria ja kulttuuriperintöä. Se on oikeudenmukaisuutta, toisen ihmisen kunnioittamista ja yhteiseksi hyväksi toimimista. Se on elämistä sopusoinnussa luonnon kanssa.

Bildning är det som är kvar sedan vi glömt allt vad vi lärt oss.

Suomi oli pitkään köyhä ja karu maa. Suomalaisten ja Suomessa asuneiden työllä köyhästä maasta rakennettiin kuitenkin hämmästyttävän lyhyessä ajassa yksi maailman kehittyneimmistä ja vauraimmista maista. Tätä ei tehty suurilla väestömäärillä tai luonnonvaroilla eikä hyvällä geopoliittisella sijainnilla, vaan ankaralla työnteolla, kansan sitkeydellä sekä tiedolla ja osaamisella. Suomalaiset suurmiehet ymmärsivät varhain, että sivistyksessä on Suomen voima. Se on todellisesti ainoa turvamme.

Näin se on tänäkin päivänä. Viisautta ja työtä tarvitaan, jos haluamme pitää tämän maan yhtä menestyneenä kuin se on ollut viimeiset vuosikymmenet.

I Finland har man alltid värdesatt utbildning. Tack vare den undervisning som kyrkan bedrev lärde sig många läsa, skriva och räkna redan på sjuttonhundratalet, och från senare hälften av artonhundratalet garanterade folkskolan en bra grundläggande undervisning för alla finländare oavsett stånd, bostadsort och ekonomisk ställning. Det grundläggande bildningsarbetet kompletterades av tidningspressen, världens bästa biblioteksväsen och det arbete som gjordes av många organisationer och stiftelser. Allt detta har varit en stöttepelare för det finländska bildningsarbetet i hundrafemtio år och kommer att vara det också framöver.

Sivistys ei synny kuitenkaan itsestään eikä tyhjästä. Se pitää tehdä. Sivistys vaatii opettamista ja oppimista, kasvatusta ja kasvamista. Se vaatii työt, se vaatii sitkeyttä. On vanha viisaus, että ihminen tulee ihmiseksi ja homo barbarus homo humanukseksi vain kasvatuksen avulla.

Sivistys on prosessi, ei projekti, jossa ihminen a) oppii itselleen tietoja, taitoja ja valmiuksia, b) muodostaa oppimaansa itsenäisen ja luovan suhteen sekä c) oppii käyttämään opittua yhteiseksi hyväksi kansalaisena. Sivistysprosessissa opittu tieto jalostuu tietämiseksi ja ymmärrykseksi. Sivistysprosessissa ihminen kasvaa täyteen henkiseen mittaansa.

Bildning handlar alltid om gemenskap. Människorna lever, växer och lär sig tillsammans, av varandra. Interaktion och dialog, att man lyssnar på den andra, att man förstår och visar uppskattning är viktiga element i bildningen. Bildning är också en sak som går över generationer. Förr lärde man sig av de äldre, nuförtiden lär de unga de äldre bland annat att använda datateknik.

Hyvät kuulijat

Sivistystä ei ole ilman arvoja. Viime vuosikymmenten suuret yhteiskunnalliset muutokset johtivat perinteisten arvojen pirstoutumiseen. Oman itsensä varassa toimivaa yksilöä alettiin pitää ideaalina yhteiskunnallisen toiminnan perusyksikkönä. Samalla yhteiset arvot heikentyivät. Kun vaasalainen kirjailija Orvokki Autio ihmetteli aikanaan, miten on mahdollista, että joillekin hyvä ja paha, oikea ja väärä eivät ole selviä asioita, minun on ihmeteltävä samaa. Näin se kuitenkin nykyisin on.

Individualiseringen har frigjort oss från traditionella sociala förväntningar och skyldigheter, men den har också gjort att den traditionella säkerheten har gått förlorad. De bestående värdena har delvis blivit ersatta med tillfälliga värderingar. Sådana här tillfälliga värderingar och att man stödjer sig på dem har dock en negativ inverkan på människan och samhället. Nuförtiden talas det mycket om värdevakuum. Men kanske handlar det inte så mycket om ett värdevakuum, utan snarare om osäkerhet och ett virrvarr av värden.

Jotta ihmisyhteisöt eivät täysin hajoa ja harmonia katoa, tarvitsemme yhteisiä arvoja. Samalla meidän tulee tinkiä joistakin omista eduistamme ja itsekkyydestämme yhteiseksi hyväksi. Muuten ei hyvää seuraa.

Tietojen, taitojen ja arvojen ohella sivistykseen kuuluu vahvasti identiteetti. Kaikki identiteetit sijoittuvat ja paikantuvat kulttuuriin, kieleen ja historiaan. Vanhat identiteetit, jotka varsin kauan vakauttivat sosiaalista todellisuutta, ovat rappeutumassa. Tämä niin kutsuttu identiteettikriisi on osa laajempaa muutosprosessia, joka siirtää paikaltaan modernien yhteiskuntien keskeisiä rakenteita ja horjuttaa niitä kehikkoja, jotka antoivat meille vakaita tukipisteitä sosiaalisessa maailmassa.  

Totutut identiteetit ovat alkaneet voimakkaassa muutosprosessissa hajota ja muuttua aikaisempaa liikkuvammiksi, moninaisemmiksi ja itseohjautuvammiksi. Identiteetistä on tullut liikkuva juhla: se muotoutuu ja muokkautuu jatkuvasti suhteessa niihin tapoihin, joilla meitä puhutellaan meitä ympäröivissä kulttuurisissa järjestelmissä. Sisällämme on ristiriitaisia ja eri suuntiin tempoilevia identiteettejä, minkä vuoksi identifikaatiomme vaihtelevat jatkuvasti. Kohtaamme mahdollisten identiteettien hämmentävän ja nopeasti vaihtuvan moneuden.

Anthony Giddens on väittänyt, että meidän on itse aktiivisesti työstettävä itsellemme identiteetti, pidettävä sitä yllä ja tarpeen mukaan muutettava sitä sosiaalisen elämän olosuhteiden muuttuessa. Tähän työhön tarvitaan osaamista ja ymmärtämistä. Hajonnut käsitys identiteetistä on vakava este hyvän ja merkityksellisen elämän luomisessa.

Också etik och moral är väsentliga i bildningen. Människan når könsmognad av naturens kraft, men så är inte fallet med moralisk mognad. Sensibiliteten att förnimma den etiska sidan av sakerna och viljan att agera efter vad man tycker är rätt utvecklas gradvis som ett resultat av en gynnsam social interaktion.

Yhtenä tulevaisuuden huolenaiheena on pidetty sitä, että moraali jää enenevässä määrin yksittäisten ihmisten vastuulle, kun se aikaisemmin oli myös yhteisöllinen arvo. Tämä voi johtaa välinpitämättömyyteen yhteisöä, yhteistä hyvää ja tulevaisuutta kohtaan. Ihmiset haluavat pitää huolta vain omista eduistaan, omasta elämästään ja hyvinvoinnistaan.

Ihminen on sosiaalinen eläin, joten olennainen osa ihmisenä olemista ja hyvää elämää on toisen ihmisen kohtaaminen, ihmisten keskinäinen vuorovaikutus. Nykyisessä suoritusyhteiskunnassa aidon läsnäolon ja kohtaamisen tarve on korostunut. Yksinäisyydestä on tullut suuri kansansairaus. Ihminen sosiaalisena olentona kaipaa toisen ihmisen läheisyyttä, keskustelua ja mielipiteiden vaihtamista. Ihminen tarvitsee yhteisiä kokemuksia, joita hän voi jakaa toisten kanssa. Osa näistä kohtaamisista voi olla ääniaalloilla tai sähköisissä verkoissa, mutta henkilökohtaisten kohtaamisten tärkeyttä ei korvaa mikään.

Aito kohtaaminen ei synny kuitenkaan itsestään, vaan sen eteen pitää nähdä vaivaa. Se kuitenkin rikastuttaa, ravitsee ja virkistää. Yhteisö, jossa ihmiset eivät kohtaa, jättää käyttämättä valtaosan voimavaroistaan.  

Under de senaste åren har det talats mycket om klimatförändring och hållbar utveckling. Och det är viktigt, eftersom det inte kommer att finnas något liv kvar, än mindre något bra liv, om jorden blir en outhärdlig plats att leva på. Förståelsen om miljöns tillstånd och det människan ska göra för hållbar utveckling är väsentliga delar av dagens bildningsarbete. Miljöns öde avgörs någon annanstans än i Finland med dess fem komma fem miljoner invånare, men likväl ska Finland, alla finländare och alla som bor här delta i de insatser som görs för att rädda jorden. Vi har den kunskap, de färdigheter och den förståelse som behövs. Det finns tillsvidare inte tillräckligt med verklig vilja att agera för förändring, men den viljan torde infinna sig, för att den måste göra det.

Hyvät kuulijat

Viisas roomalainen keisari Marcus Aurelius kehotti meitä olemaan haaskaamatta jäljellä olevaa elämäämme vaikutelmiin toisista ihmisistä. Aureliuksen mukaan ihmisen kannattaa hoitaa toimensa seuraten oikeaa järkeä, kaikin voimin, hyväntahtoisena, sivupoluille eksymättä, mitään pakenematta ja tyytyväisenä käsillä olevaan toimintaan. Näin toimien ihminen elää hyvää elämää eikä ole ketään, joka kykenisi tämän estämään. ”Älä aseta omaa onneasi toisten sielujen varaan eli pidät onnellisuutesi tekijöinä sellaisia asioita, jotka ovat toisten vallassa”, on aika laittamattomasti ajateltu ja sanottu.

Hyvä elämänohje on myös seuraava Aureliuksen viisaus: Miten runsaan vapaa-ajan voittaakaan sellainen ihminen, joka ei vilkuile, mitä hänen lähimmäisensä sanoi tai teki tai ajatteli, vaan näkee vain sen, mitä hän itse tekee, jotta se olisi oikeudenmukaista ja hurskasta ja hyvän ihmisen tekoa. Aurelius kehotti meitä tulemaan hyviksi, kun vielä elämme ja kun vielä voimme.

Arvoisat kuulijat

Itsenäinen Suomi on mahdollistanut sen, että olemme lähes kaikilla mittareilla maailman paras maa kasvaa, kouluttautua, elää, tehdä työtä ja asua. Valtava kiitos kaikille niille sukupolville, jotka ovat tätä maata pyyteettömästi rakentaneet ja vaaran vuosina puolustaneet. Minunkin isäni oli talvi-, jatko- ja Lapin sodassa. Ilman hänen kaltaisiaan minäkään en olisi voinut opiskella vapaassa maassa, hyvissä kouluissa ja elää hyvää elämää turvallisessa maassa köyhän perheen lapsena.

Vi ska värdesätta de tidigare generationernas arbete och vi ska själva arbeta för att Finland förblir ett bra land också under de kommande årtiondena och århundradena.




Kulttuurilautakunta myöntää tapahtuma- ja projektiavustuksia kulttuuritoimintaan sekä projektiavustuksia lapsi- ja nuorisotoimintaan 1.9.2018–28.2.2019.

Avustuksia koskevat säännöt löytyvät kaupungin verkkosivulta www.parainen.fi/kulttuuri tai www.parainen.fi/nuorisopalvelut. Sivuilla on myös hakemuslomake sekä selvityslomake avustuksen käytöstä.

Hakemukset osoitetaan Paraisten kaupungin kulttuuriyksikölle ja lähetetään osoitteeseen Rantatie 28, 21600 Parainen tai sähköpostitse osoitteeseen kulttuuri@parainen.fi viimeistään torstaina 13.9.2018

Lisätietoja antavat kulttuuripäällikkö Ann-Sofie Isaksson, puh. 050 596 2601, fia.isaksson@parainen.fi  ja vapa-ajansihteeri  Tove Dahlén puh. 040 5621825 tove.dahlen@parainen.fi

border.jpg

SR_BioSydvast_Logo.jpg
Tulevat elokuvat löydät TÄÄLTÄ

border.jpg

Show 2019
1.jpg

Haluatko mukaan Paraisten seuraavaan nuorisoshow'hun?

Kiinnostaako näyttämötyö laulajana, tanssijana, avustajana, näyttelijänä tai muusikkona? Tai haluatko työskennellä kulissien takana tuotannon, tekniikan, markkinoinnin, maskeerauksen, lavastuksen tai puvustuksen parissa?

Nyt on aika ilmoittautua show'hun. Ilmoittautumisia otetaan vastaan keskiviikkona 22.8. klo 16 PUNT:n kulttuurisalissa. Ellet pääse paikalle 22.8., voit ilmoittautua viimeistään 15.9. osoitteella show@parainen.fi.

Kuka voi osallistua?

Sinä, joka olet 13–23-vuotias eli seiskaluokkalainen tai sitä vanhempi ja joka olet kirjoilla Paraisilla tai käyt koulua täällä. Sinun pitää myös voida osallistua iltapäivisin ja iltaisin säännöllisesti pidettäviin harjoituksiin syyskuun 2018 ja tammikuun 2019 välisenä aikana. Show'ta esitetään 9.1.–12.2.2019, näytöksiä on noin 20.

Uutta lukiolaisille!

Tämän vuoden uutuutena on, että Pargas svenska gymnasiumin ja Paraisten lukion opiskelijat voivat ilmoittautua kulttuurikurssille, jonka aikana he voivat osallistua show'n tuottamiseen. Lukion kurssille osallistuminen ei välttämättä merkitse esiintymistä näyttämöllä itse show'ssa.

border.jpg


Kulttuurilautakunta myöntää tapahtuma- ja projektiavustuksia kulttuuritoimintaan sekä projektiavustuksia lapsi- ja nuorisotoimintaan 1.3.2018–31.8.2018.

Avustuksia koskevat säännöt löytyvät kaupungin verkkosivulta www.parainen.fi/kulttuuri tai www.parainen.fi/nuorisopalvelut. Sivuilla on myös hakemuslomake sekä selvityslomake avustuksen käytöstä.

Hakemukset osoitetaan Paraisten kaupungin kulttuuriyksikölle ja lähetetään osoitteeseen Rantatie 28, 21600 Parainen tai sähköpostitse osoitteeseen kulttuuri@parainen.fi viimeistään 28.2.2018

Lisätietoja antavat kulttuuripäällikkö Ann-Sofie Isaksson, puh. 050 596 2601, fia.isaksson@parainen.fi  ja kulttuurituottaja Tom grönroos puh. 040 4885 746 tom.gronroos@parainen.fi  

Lisää infoa sekä lomakkeet TÄLTÄ

border.jpg

AVUSTUKSIA

Yhdistyksiä ja yhteisöjä, jotka haluavat päästä osallisiksi niistä määrärahoista joita Paraisten kaupunki on talousarviossa varannut alla mainittujen toimintamuotojen tukemiseksi, kehotetaan jättämään hakemuksensa viimeistään 4 helmikuuta 2018.

  1. KULTTUURI
  • Toiminta-avustus kulttuuritoimintaa varten
  1. LIIKUNTA
  • Toiminta-avustus urheiluseuroille
  1. LAPSET JA NUORET
  • Toiminta-avustus lapsi- ja nuorisotoimintaa varten

Toiminta-avustuksia haetaan erillisellä lomakkeella. Lomake julkaistaan kaupungin verkkosivuilla, ja se on saatavilla aluekonttoreista tai kaupungintalon infopisteestä.  Hakemukseen tulee liittää toimintasuunnitelma ja budjetti. Edellisvuoden toimintakertomus, tilinpäätös ja tilintarkastus- tai toiminnantarkustuskertomus on lähetettävä kulttuurilautakunnalle ennen myönnetyn avustuksen maksamista. Kulttuurilautakunta voi hylätä myöhästyneet hakemukset.

Kulttuuri- , liikunta- sekä lapsi ja nuorisotoimintaa koskevat avustushakemukset osoitetaan: Paraisten kaupunki, Kulttuuriyksikkö, Rantatie 28, 21600 Parainen tai sähköpostitse kulttuuri@parainen.fi

Lisätietoja löytyy kotisivulta www.parainen.fi  ja tietoa antaa

kulttuuripäällikkö Ann-Sofie Isaksson fia.isaksson@parainen.fi puh. 050 5962 601 (nuoriso, kulttuuri) vapa-ajansihteeri Mikael Enberg mikael.enberg@parainen.fi puh. 040 4886070 (liikunta)

Lisää infoa sekä lomakkeet TÄLTÄ


border.jpg


Tapahtumakalenteri
Kaupungin tapahtumakalenteri on uudistettu ja yhdistetty saaristo.org tapahtumakalenteriin. Tästä lahtien ilmoitetut tapahtumat näkyvät molemmissa kalenterissa. Tapahtumailmoitukset otetaan vastaan tästä: Tapahtumailmoitus
border.jpg

Pargas Kultur | Parainen Kulttuuri
Facebook sivu Parainen Kulttuuri on jo kerännyt yli 1500 tykkääjä! Haluatko seurata mitä kulttuuri kentällä tapahtuu tai oletko järjestäjä ja haluat markkinoida tapahtumasi Paraisilla, Parainen Kulttuuri KAIKILLE!

PARGAS KULTUR | PARAINEN KULTUURI

SR_PargasKultur_Logo_TextStor_Portrait_Color_200_pix.jpg
Muut tapahtumat, kaupungin tapahtumakalenterissa sekä Facebook PARGAS KULTUR | PARAINEN KULTUURI

Tulosta
Jaa |
Sivun alkuun