Mene sisältöön


Ilmanlaatu

Ilman laatua Paraisilla on tutkittu Paraisilla, jossa 1986 käynnistettiin ilmanlaadun perusselvitys Ilmatieteen Laitoksen Ilmanlaatuosaston toteuttamana. Tavoitteena oli selvittää alueen ilmanlaatuun keskeisesti vaikuttavien yhdisteiden pitoisuudet ja tarkastella mm. niiden vaikutuksia havupuustoon. Tutkimuksessa käytettyjä menetelmiä olivat päästökartoitus, päästöjen leviämisselvitys, ilmanlaadun pitoisuusmittaukset ja biologisten vaurioiden kartoittaminen.
Päästökartoituksessa tutkimusalueen rikkidioksidipäästöiksi vuodelta 1986 saatiin 402 tonnia, joista 62 % aiheutui prosessitoiminnoista ja 38 % lämmityksestä.

Vuosina 1990-1992 toteutettiin Paraisilla ja koko Turun seudulla ensimmäinen ns.  BIOINDIKAATTORI-TUTKIMUS. Tutkimuksessa havaittiin Paraisilla tapahtuneen huomattavia muutoksia männyn runkojäkälissä. Pääosin muutokset lienevät kalkkilaskeuman aiheuttamia, vaikka muutkin ilman epäpuhtaudet ovat osaltaan vaikuttaneet niiden kuntoon. Herkimmät lajit eivät siedä kalkin alkalisoivaa vaikutusta tai sen aiheuttamaa mangaanin puutosta. Jäkäläaineisto mittaa kaikkien ilmansaasteiden yhteisvaikutusta, ja näin ollen eri saasteiden vaikutusta ei voida täysin luotettavasti arvioida. Rikki ja typen oksidit aiheuttavat selvimmin haittavaikutuksia niiden elintoimintoihin.

Paraisilla happamoitumisen vaaraa ei ole, koska alueen ympäristössä on runsaasti kalsiumia. Paraisilla tutkimuksessa havaittu harsuuntuminen oli kohtalaista tai lievää. Alueella havaittu männyn neulasten värivikaisuus johtuu mangaanin puutteesta. Yleisesti harsuuntuminen Paraisilla on samaa luokkaa kuin Turun seudulla yleensäkin.

Metsien ja maaperän rikkikuormituksen arviointiin käytetään männyn neulasten rikkipitoisuutta. Niiden luontainen rikkipitoisuus on noin 900 ppm. Kohonneen pitoisuuden rajaksi katsotaan usein 20 % lisäys eli 1100 ppm. Bioindikaattoritutkimuksessa suoritetuissa mittauksissa havaittiin kohonneita pitoisuuksia, mutta ne eivät olleet korkeita verrattuna Paraisilla ja Turun seudulla aikaisemmin saatuihin tuloksiin.

Vuosina 2000-2001 sekä vielä 2005-2006 on bioindikaattoritutkimus toistettu. Yhteenvedon omaisesti voidaan todeta, että tutkimustulosten perusteella on ilman epäpuhtauksien haitallinen vaikutus ympäristössä ja tutkituissa kasvilajeissa sekä maaperässä vähentynyt.

Vuosina 2008-2009 ollaan tekemässä yhteistössä muiden kuntien ja Turun seudun suurimpien teollisuusyritysten kanssa uusi kartoitus eri päästölähteistä ja ilman epäpuhtauksien leviämisestä.

PÄÄSTÖLÄHTEET PARAISILLA
Rikkidioksidin ja typen oksidien kaasumaisten sekä hiukkasmaisen kalkkipölyn päästöjen osalta Paraisilla ilman laatuun vaikuttavat teollisuus, energiantuotanto sekä lämmitys. Lämmityksen päästöt ovat tosin pienentyneet, koska Kaukolämpö Oy ostaa hukkalämpöä Oyj Nordkalk Abp:ltä ja Finnsementti Oy:ltä. Teollisuus aiheuttaa lisäksi rikkivedyn, hiilivetyjen ja ammoniakin päästöjä. Liikenteestä aiheutuvat päästöt vaikuttavat ilman laatuun lähinnä typen oksidien ja hiilivetyjen osalta. Aluetta kuormittaa myös kaukokulkeuma erityisesti typen yhdisteiden osalta. Paraisilla toimivat mineraalivilla-, sementti- ja kalkkitehtaat ovat alueen suurimmat pistemäiset päästölähteet.

 

Tulosta
Jaa |
Sivun alkuun